22.4.2018

Agilitykisat pitkästä aikaa

Eilen iltapäivän talkoilin oman seuran kisassa kuusi tuntia iltaseitsemään asti. Siispä kun aamulla piti herätä jo puoli 8, oli sangen ryytynyt olo.
Greetan siis olin ilmoittanut kolmeen ykkösluokan kisaan. Isot jäivät kotiin huilaamaan.
Pitää olla onnellinen siitä, että Greetan mielentila koko reissun ajan oli oikein hyvä. Vähän se lenkillä pöhisi joillekin ohittaville koirille, mutta vain muutamalle. Muuten mentiin kontaktissa ja nameja jaellen. Hallissa se oli rauhallinen, ei häiriintynyt suuremmin haukkumisista, ei kerännyt hirveitä kierroksia radalla olevista koirista. Mielentila jatkui myös radalla, jossa se suurimmaksi osaksi kuunteli ohjeita. Kahdelta radalta tuli kolme kieltoa, josta siis hylky ja yhdeltä radalta kontakti ja kielto - ja oltiin toisia. Virheet johtuivat pääasiassa ohjaajan hitaudesta ja epätarkkuudesta. Mutta hyvä mieli jäi ratojen jälkeen. Hilpi Yli-Jaskari oli tehnyt oikein mainiot ykkösluokan radat, joissa ei ollut mitään kamalia kiemuroita vaan hyvää perusrataa. Sellaiset ovat reiluja ykkösille. Vaikka tuli paljon hylkyjäkin, ei ollut vika radoissa vaan kokemattomuudessa.

Tässä Greetan radat:


                                          Minä muikeana ja Greetta muuten vain poseeraa.

Friidan vointi on edelleen varsin ok. Vähän siltä jää ruokaa kuppiin välillä, mutta suurimman osan se syö. Sen silmät, ikenet ja korvanlehdet ovat kellertävät. Päivä kerrallaan sen kanssa. 💓

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti