24.7.2017

Rallyreenii

                                                Saaga on hyvin tohkeissaan.

                                               Ekalla radalla Greetta oli alussa kierroksissa,
                                               mutta toisella järkevämpi.

                                           Friidan vasemmalla seuruu alkaa olla jo sen verran
                                           hyvä, että voisin vaikka voittaja-kisaan mennä
                                           kokeilemaan.

21.7.2017

Klag 2017

Tämänkesäisen Klagin järjestysnumero oli 19, mutta laskimme, että oli meidän juhlavuotemme, sillä kymmenes kerta tuli täyteen. Ensimmäisellä kerralla mukana olivat Wili ja Assi, majoituimme perusmökissä vailla mukavuuksia - ja siitä se sitten lähti. Juhlavuosi oli majoituksen puolestakin paljon parempi kuin ensimmäisellä kerralla, sillä saimme taas neljän hengen suihkullisen uuden mökin, ja sekös oli vasta mukavaa.  Mukana menossa olivat tälläkin kertaa Friida ja Greetta sekä Eijan kanssa Sabi ja ihan ensimmäistä kertaa tunnelmia haistelemassa Haiku, joka ei vielä ole kisaikäinen. Ihana Minna otti Saagan hoteisiinsa jo torstai-iltana.

Lähdimme kohti Kokkolaa perjantaiaamuna kello kahdeksan, sillä Kokkolaan oli ehdittävä neljäksi, jolloin miniykkösten rataan tutustuminen alkaisi. Sen verran piti aikaa varata että ehdimme pakolliset pysähdykset.


Karoliinan kestikievariin taisimme mennä viimeistä kertaa. Se tunnelma, joka oli Karoliinan kahvimyllyssä, puuttuu kokonaan, vaikka leivonnaiset ovatkin samanlaisia herkullisia.

                                                             Panda on aina ihan must.

Perille saavuttiin juuri sopivasti kolmeksi, saimme mökin avaimen ja ehdimme majoittuakin rauhassa.

                                                          Mökkimme toinen oikealta


                              Kompostikehikkoja oli mukana 14 ja niillä saimme tehtyä hyvän pihan koirille.
                                   Kaihoisa kaksikko katsoo, kun lähden rataan tutustumaan.

                                                Hienot olivat lenkkimaisemat meren äärellä.



                                             Kokkola Camping ja teltat kuuluvat agiliitäjille
.                                                    Mökin sisällä oli oikein mukavaa.

                                                    Shelttirivistö: Greetta, Haiku ja Sabi

                                                                 Friida - erilainen nuori

                                               Terassilla oli helppo tarkkailla tapahtumia.



                                                             Kisakoira valmiina lähtöön.


                                                       Leikki maistui tauoilla.

                                                                  Iltalenkin poset



                                               Illalla nostimme maljan kymmenennelle kerralle.

                                        Josko ensi kesänä Haikukin on kisaamassa mukana.

Kotimatkalla kävimme kahvilla Naissaaressa, josta taitaa tulla vakio - pit stoppimme. Niin viehättävä se oli. Ja Puttipajassakin tuli käytyä.




                                                 Ajomatkalla ihailimme värikästä keskikesää.

                     Kiitos matkaseurasta Eija, Sabi, Haiku sekä tietenkin Friida ja Greetta.

                                                                      Friidan radat

Friidan vauhti ei aina päätä huimannut, mikä johtui ohjaajasta. Maijan kanssa Friida menee paljon paremmin.  Siitä olin iloinen, että saatiin kolme tulosta, vitosia yliajalla. Viimeinen rata vähän harmitti, kun viimeinen rima putosi. Vaikka oli hiukan yliaikaa, oltaisiin oltu kolmansia sillä tuloksella. Nyt siis kuudensia. Kun Greetan kanssa on niin haasteellista mennä, niin Friidan kanssa meno on pelkkää iloa ja nautintoa.


                                                             Greetan radat

Ensimmäisellä radalla Greetta tuli toiseksi tuloksella 15. Sen hylyt kertyivät yleensä kolmesta kiellosta, eli kuitenkin oltiin samalla radalla eikä se tehnyt omiaan. Kunhan harjoitellaan ahkerasti irtoamista, ettei se kerkeä tulla takaisin päin pyörimääån ja minua köntystä komentamaan, niin hyvä tulee. Lähdössä sillä oli ihan hirveät kierrokset ja ne olivat aivan surkeat. Kotitreeneissä se kyllä malttaa pysyä ainakin paikallaan, vaikka pitää käskeä välillä takaisin maahan. Nyt siis yritetään ne kierrokset saada kotitreeniin, ja mikäli varastaa, tulee kyyti autoon saman tien. Eiköhän se siitä tajua, ettei kannata lähteä luvatta.





26.6.2017

Agitreeniä Greetan kanssa - ja rallya

Heinäkuu ja Klag lähenevät. Nyt on sitten oltava aktiivitreenaaja aina kun pystyy, että tulee jotain Kokkolan neljästä kisastakin.


Treenattiin me lauantaina rallyakin. Friida teki voi-luokan rataa ja Greetta avo-luokan rataa ilman hihnaa. Friidan radasta ei ole videota, mutta Greetan radasta on. Kunhan saadaan turhat istumiset ja pomput pois, niin hyvältä näyttää.






                                              Istu-seiso-kierrä koiran ympäri on hyvää
                                              treeniä tokoa varten myös.

                                              Sitten otus autoon odottamaan - ja rähjäämään,
                                              kun joku kehtasi kävellä ohi. Noloa, kun isot
                                              eivät tuota harrasta ikinä.

                                                   Mitäs noloa siinä? Minä vartioin.
                                               
                                                      Sitten kuvia Friidan radasta.





                                                            Oikealla seuraaminen alkaa
                                                           pikkuhiljaa sujua paremmin.

                                                         Puolen vaihto jalkojen välistä.


          Oli kyllä mukavat treenit ja sääkin suosi oikein hyvin treenejä. Rally on kyllä kiva laji sekin.

Ilmoitin Friidan ja Greetan Imatran toko-kokeeseen, mutta näyttää siltä, että se peruuntuu vähäisen osallistujamäärän takia.

Illalla vielä käytiin agitreeneissä.  Harjoiteltiin irtoamista ja valsseja. Minä en kyllä tiukkoja valsseja pysty Greetan kanssa tekemään. Toisella puoliskalla yhtäkkiä Greetta säikähti jotain (aidan takana muut treenit ja ehkä yllättävä ääni sieltä tai jotain. Mistä tuon koiran päävärkistä tietää?) ja meni toimintakyky. No, istuttiin hallissa sylikkäin ja katsottiin, kun Muru-koira alkoi treenata, pikkuhiljaa alkoi agi-moodi nousta pikkuneidille ja kun mentiin uudestaan, se teki kohtuullisen hyvin hommia. On se kyllä haasteellinen tyyppi.





23.6.2017

Juhannus


Eilen kävimme koirien kanssa kaupunkiasioilla ja kävimmepä samalla Sapokan vesipuistossa, jossa alppiruusut ja atsaleat ovat kauneimmillaan.  Koska kaikki ihmiset tuntuivat olevan kauppoja täyttämässä, Sapokassa oli vain muutama turisti ja me. Kelpasi ottaa valokuvia kauniista kukista - ja kyllä koiratkin joihinkin poseerauksiin "pääsivät" - totta kai.




                                                               Ihanat alppiruusut


                                       
                                                        Mehevän väriset atsaleat

 Sitten niitä poseja. Ei ole aina helppoa saada näitä otuksia katsomaan kameraan. Varsinkin Greettaa alkaa selvästi ahdistaa, kun liikaa pitää tuijotella.






                                         Tämä on nyt sitten vähän sinnepäin, vaikka Friida...     
                    
                                                                Alppiruusupose

                                                                 Putouspose


Poikkeuksellisesti emme lähteneetkään mökille juhannuksen viettoon. Vaan eipä näillä keleillä, kun lämmintä vaatetta saa tupata päälleen oikein urakalla, hirveästi mökki houkutakaan.  Tänä aamuna käytiin vähän koirien kanssa agsaamassa seurana Jaana ja setteri Muru.  Friida teki vähän rataa (siitä ei videota) Saaga vähän höntsäili hyvänmielen agsaa ja Greetan kanssa treeni jatkui. Kokkola ja Klag lähenevät ja Greetan kanssa meinaan mennä kaikki ykkösradat siellä (4kpl), joten onkin syytä harjoitella.



Tänä iltana menen iltaa istumaan Tajmadoralaan ja huomenna aamupäivällä treenataan rally-tokoa hyvällä porukalla. Sunnuntaina pieni visiitti Helsinkiin siskon luokse herkuttelemaan. Ei huono
juhannus olleenkaan.

Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
Eino Leino




20.6.2017

Rollasiedätystä ja hyvää mieltä

Oltiin viime keskiviikkona Paimenportin pihanurmella KKS:n porukoiden kanssa vanhoja ihmisiä ilahduttamassa koiranäytöksellä. Paikalla olivat myös Kotkan Kaverikoirat. Sää suosi, joten ulkona oli mukava olla. Ensin meinasin ottaa pelkän Friidan mukaan, mutta sitten päätin napata myös Greetan messiin, kun arvelin paikalta löytyvän runsaasti rollaattoreja ja pyörätuoleja ja tuijottavaa yleisöä uudessa paikassa. Osallistuimme sekä toko- että agilitynäytökseen. Toko-koirakkoja oli neljä ja agikoirakkoja ehkä 7. Olin suunnitellut toko-radan, jossa on erilaisia toko-liikkeitä radanomaisesti. Greetan pidin visusti hihnassa, jos se vaikka saa paniikkikohtauksen ja häipyy.

                                                    Kansaa alkoi kokoontua.

                                            Friidan kanssa olimme ensimmäisenä vuorossa.

                                                                      Ai, miten hieno kontakti.
                                                                      Sitten kaukokäskyiltiin.



                              
                                                                             Noutoakin treenattiin.

                                                                          Laiskahko palautus

                                                                            Luoksetulo hypyn takaa


                                                                     Olinko hyvä hei?

                          Joitain koiria oli välissä tekemässä. Sitten oli vuorossa neiti Greetta.


                                                                        Vähän otusta jännittää.

                                                Merkin kierto hihnassa. Hui, joku tuolla kuvaakin.

                                                                   Tarkkaa kartoitusta ympäristöstä

                                                                            Kaukokäskyt onnistuivat

                                                  
                                                                Hypyssä jo tohdin irroittaa hinankin.





                                                                                       Hieno tyttö.
                                                       Kuvat otti Aurasen Kirsi kamerallani.
Kun alkoi agility, niin ei ollut Greetta köyhä, ei kipeä - eikä varsinkaan jännittynyt, vaan kierroksia täynnä.



                       
                  Nämä kierrokset kun saa vielä tokoon, niin eihän meillä mitään huolta ole.

Paljon hyvää palautetta saatiin kaikki ja hyvä mieli tuli joka tapauksessa. Monella vanhalla kun on joskus ollut lemmikki, muttei enää, joten on varmaan mukava katsoa koirien touhuja.